PEVA – kun lapsesi syntyy kampurajalka

Tieto siitä, että vastasyntyneellä lapsella on PEVA, eli kampurajalka, herättää usein paljon kysymyksiä. Mitä diagnoosi tarkoittaa? Pystyykö lapseni kävelemään normaalisti? Tarvitseeko lasta leikata? Kuinka kauan hoito kestää? Ja miksi lapsen pitää käyttää ortoosia ja lastaa kipsihoidon jälkeen?

On täysin luonnollista, että kysymyksiä herää paljon. Hyvä uutinen on, että nykyiset PEVA:n hoitokäytännöt antavat useimmiten erittäin hyviä tuloksia. Oikealla hoidolla lapset, joilla on PEVA, voivat useimmiten kasvaa jaloilla, jotka toimivat hyvin arjessa ja mahdollistavat juoksemisen, leikkimisen ja liikunnan harrastamisen. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä PEVA on, miten hoito etenee ja miksi kengät, sandaalinkaltaiset niin sanotut AFO-ortoosit sekä lasta ovat niin tärkeä osa hoitoa.

Tässä artikkelissa saat tietää:

• mitä PEVA on
• miten Ponseti-menetelmä toimii
• miksi lapsi tarvitsee ortoosin kipsihoidon jälkeen
• kuinka kauan ortoosia yleensä käytetään
• mitä C-Pro ja Mitchell Ponseti ovat

PEVA tulee sanoista pes equinovarus adductus, ja se on synnynnäinen jalkaterän virheasento. Tilaa kutsutaan myös synnynnäiseksi kampurajalaksi tai lyhyesti kampurajalaksi. PEVA voi esiintyä toisessa jalassa tai molemmissa jaloissa. Jalkaterä on tällöin yleensä kiertynyt siten, että:

• kantapää osoittaa sisäänpäin
• etujalkaterä on kääntynyt sisäänpäin
• jalkaterä on ojentuneena (varpaat alaspäin)
• jalkapohjan holvikaari on tavallista korkeampi

PEVA havaitaan usein jo raskauden aikana tai heti syntymän jälkeen. Jalkaterän virheasento ei johdu siitä, että vanhempi olisi tehnyt jotain väärin. Kyse on synnynnäisestä poikkeamasta jalkaterän ja säären kehityksessä, ja sitä esiintyy noin 1–2 lapsella tuhannesta. Suomessa PEVA-epäilyllä olevat lapset lähetetään ortopedin arvioon ja hoitoon.

Nykyaikaisella Ponseti-menetelmän mukaisella hoidolla ennuste idiopaattista PEVAa sairastavilla lapsilla on hyvin hyvä. Hoidon tavoitteena on korjata jalkaterän virheasento ja sen jälkeen ylläpitää korjattu asento lapsen kasvaessa. Onnistuneesti hoidetut lapset voivat yleensä osallistua leikkeihin, urheiluun ja muihin liikunnallisiin aktiviteetteihin sekä käyttää tavallisia kenkiä. Hoito vie kuitenkin aikaa, ja korjaavalla ortoosilla on siinä hyvin tärkeä rooli.

Suomessa käytetään laajalti Ponseti-menetelmää, joka on vakiintunut PEVAn hoitomenetelmä. Hoito koostuu pääasiassa kolmesta osasta:

1. Redressio ja kipsaus
   Jalkaterää korjataan varovasti askel askeleelta manipuloimalla ja kipsaamalla. Kipsi vaihdetaan yleensä joka viikko, ja jalkaterän asento paranee vähitellen. Kipsauksia tarvitaan usein noin viidestä seitsemään, vaikka määrä voi vaihdella.
2. Mahdollinen akillesjänteen tenotomia
   Kun jalkaterän muut osat on korjattu, akillesjänne voi silti olla liian kireä, jotta kantapää pääsisi oikeaan asentoon. Tällöin tehdään niin sanottu akillestenotomia, jossa akillesjänne katkaistaan jäljellä olevan ojentuma-asennon korjaamiseksi. Tämä on tavallinen osa Ponseti-hoitoa, eikä se tarkoita, että hoito olisi epäonnistunut. Toimenpiteen jälkeen lapsi saa vielä kipsin joksikin aikaa.
3. Ortoosihoito
   Kun jalkaterä on korjattu, alkaa hoidon seuraava, hyvin tärkeä vaihe: ortoosihoito. Lapselle sovitetaan niin sanottu jalan abduktio-ortoosi, sandaalinkaltainen kenkä, joka on kiinnitetty lastaan. Ortoosin tehtävänä on ylläpitää korjattu jalkaterän asento lapsen kasvaessa. Tämä on tärkeää, koska PEVA voi uusiutua, jos korjattua asentoa ei ylläpidetä.

Tämä saattaa olla vanhemmille vaikein osa hoitoa ymmärtää. Kun jalkaterä on korjattu, hoito ei siis ole vielä oikeastaan valmis. Lapsen jalkaterä tarvitsee edelleen tukea, jotta korjattu asento säilyy kasvun aikana. Siksi lastalla varustettuja kenkiä käytetään pidemmän aikaa, usein noin neljän vuoden ikään asti. Alussa ortoosia käytetään suurimman osan vuorokaudesta. Sen jälkeen käyttö siirtyy pääasiassa yöaikaan, nukkumisen ja levon ajaksi. Tarkan aikataulun määrittää lasta hoitava ortopedi, ja sitä voidaan mukauttaa lapsen iän, hoidon vaiheen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ortoosi ei siis ole vain hetkellinen apuväline. Se on tärkeä osa hoitoa, joka auttaa vähentämään virheasennon uusiutumisen riskiä.

Monelle perheelle kengistä ja lastasta tulee luonnollinen osa lapsen arkea. Se ei kuitenkaan tarkoita, että arki olisi helppoa. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi lapsen tulee nukkua ortoosit jalassa. Jalkaterien tulee pysyä oikeassa asennossa, mutta lapsen on samalla pystyttävä nukkumaan ja liikkumaan mahdollisimman mukavasti. Siksi on tärkeää, että ortoosi on sovitettu oikein ja että vanhemmat saavat hoitohenkilökunnalta selkeät ohjeet siitä, miten kengät puetaan.

Tutkimukset osoittavat myös, että jalan abduktio-ortoosien käyttöön liittyy haasteita. Vaikeudet sietää ortoosia ja käyttää sitä suositusten mukaisesti voivat vaikuttaa hoitotulokseen ja uusiutumisriskiin. Hyvä ohjaus, oikea sovitus ja hoitotiimin tuki ovat siksi tärkeitä osia onnistuneessa ortoosihoidossa.

Perinteinen jalan abduktio-ortoosi koostuu jäykistä sandaalinkaltaisista kengistä, jotka on yhdistetty lastalla. Nykyään vaihtoehtoja on useita. Yhteistä niille on, että niiden tulee auttaa pitämään korjattu jalkaterä hoidon vaatimassa asennossa. Se, mikä ortoosi sopii parhaiten, voi riippua muun muassa:

• onko lapsella PEVA toisessa vai molemmissa jaloissa
• lapsen iästä
• jalkaterän koosta
• miltä korjaus näyttää
• miten lapsi sietää ortoosia
• millaista hoitoa ja seurantaa hoitava taho käyttää

Erään ruotsalaisen PEVA-lapsia koskevan tutkimuksen mukaan 35 % lapsista, joilla oli yksipuolinen PEVA, oli vaihtanut ortoosityyppiä ennen neljän vuoden ikää. Tämä osoittaa, että ortoosihoitoa saatetaan joutua mukauttamaan lapsen kasvun aikana.

Mitchell Ponseti -tuotevalikoima on kehitetty yhteistyössä kirurgi DR. IGNACIO VIVES PONSETIn, joka kehitti PEVAn johtavan hoitomenetelmän Ponseti-menetelmän, sekä John Mitchellin kanssa. Keskeinen osa valikoimaa on Ponseti® AFO, erikoisvalmisteinen jalkaterän ortoosi, jota käytetään yhdessä Ponsetin lastan, niin sanotun Abduction Barin, kanssa. Ortoosi pitää jalkaterän korjauksen jälkeen vaaditussa asennossa, kun taas lasta pitää jalkaterät oikeassa abduktiossa. Valikoimaan kuuluu myös erilaisia malleja, kokoja ja lisävarusteita, joiden avulla ratkaisu voidaan mukauttaa lapsen yksilöllisten tarpeiden ja hoitovaiheen mukaan.

C-Pro on ortoosien ja lisävarusteiden valikoima, joka on kehitetty erityisesti PEVAa ja muita lasten jalkaterän ongelmia sairastaville lapsille. C-Pro on työskennellyt kampurajalan hoidon parissa yli 20 vuotta ja kehittänyt laajan ortoosivalikoiman erilaisiin hoitotilanteisiin. Keskeinen osa valikoimaa on C-Pro ADM, modulaarinen järjestelmä, joka yhdistää ortoosin ja lastan ja jota voidaan konfiguroida lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. ADM tulee sanoista Abduction Dorsiflexion Mechanism, ja se on kehitetty pitämään korjattu jalkaterä abduktiossa ja dorsifleksiossa kampurajalan korjauksen jälkeen.

C-Pro-järjestelmä on modulaarinen, mikä tarkoittaa, että eri osia voidaan yhdistellä lapsen tilanteen mukaan. Järjestelmään kuuluu muun muassa:

• ADM-ortooseja
• lastoja, joissa on erilaisia toimintoja
• yöortooseja
• ratkaisuja yksi- ja kaksipuoliseen PEVAan
• lisävarusteita käytön helpottamiseksi
• tuotteita eri hoito- ja kasvuvaiheisiin

C-Pro tarjoaa myös erilaisia jousikonfiguraatioita ADM-järjestelmässä, minkä ansiosta hoitava taho voi mukauttaa järjestelmän lapsen tarpeisiin. Vanhemman ei siis itse tarvitse päättää, mikä yhdistelmä on oikea. Hoitava taho arvioi, sovittaa ja mukauttaa ortoosin lapselle.

On tärkeää erottaa toisistaan Ponseti-menetelmä ja ortoosit, joita käytetään sen jälkeen, kun jalkaterä on korjattu. Ponseti-menetelmä on vakiintunut PEVAn hoitomenetelmä, jossa jalkaterää korjataan vaiheittain manipulaation ja kipsauksen avulla, tarvittaessa mahdollisen akillesjänteen tenotomian kanssa. Kun jalkaterä on korjattu, alkaa tärkeä ortoosivaihe. Silloin käytetään jalan abduktio-ortoosia, joka auttaa ylläpitämään jalkaterän korjatun asennon ja vähentää virheasennon uusiutumisriskiä.

Tähän hoidon vaiheeseen on saatavilla erilaisia ortoosiratkaisuja. Sekä C-Pro että Ponseti tarjoavat valikoiman kenkiä, ortooseja ja lastoja, joita voidaan käyttää korjauksen jälkeen. Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa lapsen yksilöllisistä tarpeista, hoitovaiheesta ja hoitavan tahon arviosta. Toisin sanoen: Ponseti-menetelmä korjaa jalkaterän, kun taas C-Pron tai Ponsetin ortoosit auttavat ylläpitämään korjauksen. Lapsen hoitava hoitotiimi arvioi, mikä ortoosiratkaisu sopii parhaiten.

Jos lapsellasi on todettu PEVA, lasta hoitava ortopedi ja apuvälineteknikkotiimi vastaavat hoidosta ja arvioivat, mikä ortoosi on sopiva. Jos hoitava taho arvioi, että Ponseti- tai C-Pro-ratkaisu sopii lapsellesi, ortoosi voidaan sovittaa ja mukauttaa lapsen tarpeisiin. Vanhempana sinun ei siis yleensä tarvitse itse ostaa tai valita oikeaa ortoosia. Jos olet saanut hoitohenkilökunnalta tietoa Ponsetista tai C-Prosta ja haluat tietää lisää, voit myös ottaa yhteyttä Embreisiin.

Voimme auttaa sinua tuotetiedoilla ja ohjata sinut oikean yhteyshenkilön luo terveydenhuollossa.

PEVA-diagnoosin saaminen voi tuntua järkyttävältä – erityisesti kun kyse on omasta vastasyntyneestä lapsesta. PEVA on kuitenkin hyvin tunnettu ja hoidettavissa oleva tila. Nykyaikaisella hoidolla ennuste on hyvä, ja suurin osa onnistuneesti hoidetuista lapsista voi elää aktiivista elämää hyvin toimivin jaloin. Hoito on kuitenkin prosessi, joka kestää useita vuosia.

Kipsihoito korjaa jalkaterän. Ortoosihoito auttaa ylläpitämään korjauksen.

Ja hoitotiimi tukee sinua vanhempana koko prosessin ajan.

Embreis on jo vuosien ajan toiminut Ponseti-valikoiman jakelijana Pohjoismaiden markkinoilla. Vuodesta 2026 lähtien olemme myös C-Pron jakelija.

Oletko vanhempi ja sinulla on kysyttävää PEVAn hoitoon tarkoitetuista tuotteistamme? Ota yhteyttä, niin autamme sinua eteenpäin.